« Kämmenet hikoilee | Main | Yksi päivä takana »
October 01, 2004
Pahempia tuskia odotellessa...
Tämä tupakoinninlopetusyritys on ollut toistaiseksi huomattavasti helpompi kuin aikaisemmat yritykset. Nyt ongelmat ovat olleet lähinnä tottumisongelmia. Kun esimerkiksi tulin töistä kotiin, on normaali tapani ollut istahtaa sohvalle hetkeksi polttamaan tupakka ja pohtimaan seuraavia tekemisiä. Tänään kotiin päästyäni istahdin tavalliseen tapaan sohvalle, ja välittömästi kädet alkoivat etsimään tupakka-askia. Tämän tajuttuani nuhtelin käsiäni ja ilmoitin käsilleni sen olevan aivan turhaa hommaa. Istuin hetken sohvalla ja tunsin itseni jotenkin vajavaiseksi tähän tilanteeseen. Jotain puuttuu.
Tähän lopettamispäätökseen olen valmistunut huolella. Tein jo viime talvena päätöksen, että syksyllä lopetan tupakoinnin. Olen odottanut tätä päivää kauhulla, ja kuitenkin jotenkin kärsimättömänä. Uskon, että olen saanut psyykattua itselleni nyt niin vahvan tahtotilan, että homma onnistuu. Olen myös tehnyt itselleni selväksi sen, että olen tupakasta riippuvainen vahvasti ja helppoa tämä ei tule olemaan.
Onneksi myös ystäväni Hartti lopetti tupakoinnin tänään. Olen tiedustellut Hartin kuulumisia, ja hänellä on ollut vaikeampaa kuin minulla. Aamulla kun tupakkaa ei tullutkaan suuhun normaaliin tapaan komensi Hartti addiktoituneen ruumiinsa apteekkiin hakemaan korvaavia nikotiinivalmisteita. Itse pyrin näitä välttämään, mutta jos on pakko niihin turvautua niin voin kuitenkin joustaa asiassa. Toistaiseksi uskon pärjääväni Bubropionin ja itsekurin voimalla.
Posted by ktuurna at October 1, 2004 03:17 PM